Museoiden valmius ja kiinnostus liittyä PAS-palvelun hyödyntäjäksi

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) ja CSC toteuttivat ammatillisesti hoidetuille museoille suunnatun kyselyn kartoittaakseen niiden valmiutta ja kiinnostusta liittyä Kulttuuriperintö-PAS-palvelun hyödyntäjiksi. Lisäksi kysyttiin museoiden PAS-palvelun tuntemuksesta. Kysely kohdennettiin noin 150 museonjohtajalle, joista vastasi 30%.

Vastanneista noin 60% on kiinnostunut liittymään PAS-palvelun hyödyntäjäksi lähivuosina. Muut vastaajat eivät kokeneet liittymistä ajankohtaiseksi aivan vielä, mutta lähes poikkeuksetta PAS-palveluun liittyminen kiinnosti vastaajia. Suurimpina haasteina museot kokivat resurssiensa tai teknisen osaamisensa puutteen. Lisäksi joillekin vastaajille PAS-palvelu on täysin uusi – tai tuntematon – palvelu.

OKM ja CSC tulevat käyttämään tämän kyselyn tuloksia pohjana, kun suunnitellaan PAS-palvelun käytön laajentamista erityisesti museosektorilla.

Tarkemmin kyselystä ja vastauksista

Kysely toteutettiin joulukuussa 2021 ja se kohdennettiin erityisesti museoille, jotka eivät vielä hyödynnä Kulttuuriperintö-PAS-palvelua. Kyselyyn vastasi 45 museota, joista 23 oli alueellisia tai valtakunnallisia vastuumuseoita ja 22 muita ammatillisia museoita.

Vastaajista 60% (27 museota) on kiinnostunut liittymään PAS-palveluun ja 36% (16 kpl) ei pitänyt sitä vielä ajankohtaisena. Vastanneet arvioivat liittymisen ajankohtaiseksi joko vuonna 2023 tai 2024 näistä jälkimmäisen ollessa merkittävästi suositumpi vastausvaihtoehto.

Valtaosa vastaajista eli 59% (26 museota) arvioi omaavansa digitaalista pitkäaikaissäilytystä tarvitsevia aineistoja 5-10 teratavua tai vähemmän. Tosin merkittävä osa vastaajista (36%, 16 museota) ei osannut tai halunnut arvioida aineistojensa määrää. Niiden vastaajien osalta, jotka arvioivat aineistomääränsä, keskimääräinen aineistojen koko oli 13 teratavua. Vastauksissa on luonnollisestikin suurta vaihtelua. Toisilla aineistoa on alle yksi teratavu ja toisella tarve voi olla yli 100 teratavua. Vuosina 2023–2024 mukaan haluavien museoiden arvioitu aineistomäärä on vastausten perusteella yhteensä noin 240 teratavua.

Museoilta kysyttiin myös haasteista PAS-palvelun hyödyntämiseen liittyen. Suurimpana haasteena museot kokivat omien resurssiensa riittämättömyyden ja pienimpänä haasteena oman sisäisen byrokratiansa. Kyselyn vapaista kommenteista voi havaita, ettei PAS-palvelua tai sen toimintamallia mutta ei myöskään digitaalisen pitkäaikaissäilyttämisen yleisiä vaatimuksia tunneta museokentällä kovinkaan hyvin.

Eteneminen

Kyselyn perusteella CSC parantaa vuoden 2022 aikana museoiden valmiutta ja tietämystä PAS-palvelusta yleisesti tapahtumien ja muiden viestintäkanavien avulla. Vuoden 2023 aikana museoiden tietämystä syvennetään konkreettisemmin teknisellä tasolla ja tavoitteena on, että viimeistään vuoden 2023 loppupuoliskosta alkaen useampi museo voisi liittyä PAS-palvelun hyödyntäjäksi. Varsinainen vaiheistaminen liittymisestä sovitaan myöhemmin erikseen. On syytä huomata, että tämän kyselyn vastaukset eivät olleet sitovia, vaan vasta tilannetta kartoittavia. Kaikilla ammatillisilla museoilla on jatkossa mahdollisuus osallistua toimintaan, vaikka eivät olisi kyselyyn vastanneet.

PAS-palvelun näkökulmasta museoilla on tällä hetkellä varsin maltillisesti digitaalista pitkäaikaissäilyttämistä tarvitsevia aineistoja. Kyselyn perusteella tämä on keskimäärin noin 13 teratavua museota kohden. Kyselyn perusteella museoiden yhteinen kapasiteettitarve vuosina 2023-2024 on noin 240 teratavua, joka on melko vähäinen osuus koko Kulttuuriperintö-PAS-palvelun kapasiteetista. Vuoden 2022 alussa organisaatiot olivat siirtäneet Kulttuuriperintö-PAS-palveluun jo yli 1,6 petatavua aineistoa ja vuoteen 2024 mennessä tämän on arvioitu kasvavan jopa noin 3–3,5 petatavuun.

Kulttuuriperintö-PAS-palveluun liittyminen ja sen hyödyntäminen on organisaatiolle maksutonta, koska palvelun ylläpito ja kehittäminen katetaan OKM:n rahoituksella. Palvelu kuitenkin edellyttää organisaatiolta teknisiä ja järjestelmiin liittyviä valmiuksia ja työtä, joihin liittyvistä kustannuksista organisaatio vastaa itse.

Lisätietoja Kulttuuriperintö-PAS-palvelusta yleisesti löytyy osoitteesta https://digitalpreservation.fi

Lisätietoja tästä kyselystä: Kimmo Koivunen ja Tapani Sainio.